Ylistaro

Ylistaro liitettiin kuntaliitoksen yhteydessä Seinäjokeen vuonna 2009. Ylistaro on viriiliä seutua, jonka historia ylettyy aina 1600-luvulle asti. Alueen hyvinvointi ja asukasluku alkoivat kasvaa jo 1800-luvulta alkaen.

Ylistaron kirkko avattiin juhlavin menoin vuonna 1852 ja se on edelleen yksi alueen merkittävimpiä nähtävyyksiä, sillä se on tänäkin päivänä 2 500 istumapaikallaan maamme kolmanneksi suurin. Ennen kuntaliitosta Ylistaron asukasluku oli reilut 5 500 asukasta ja pinta-ala noin 485 neliömetriä. Alueen vesistöt ovat merkittävässä asemassa kaupunkikuvassa, sillä alueella kaarteleva Kyröjoki antaa alueelle oman luonteensa.

Ylistaro on nykyisin aktiivinen osa Seinäjokea, jossa on säilynyt idyllistä maalaisromantiikkaa mutta samalla se on pyrkinyt pitämään palvelut ja kulkuyhteydet kehittyvinä. Ylistaroon kuuluvat seuraavat kylät: Alapää, Asemanseutu, Halkosaari, Hanhikoski, Hööpakka, Järviranta, Kainasto, Kitinoja, Kylänpää, Kärkimäki, Myllykoski, Pouttula, Rajamäki ja Untamala.

Ylistarolaiset olivat 1600-luvulla tunnettuja oma-aloitteisuudestaan ja puuhasivat itse kirkkoa aktiivisesti, ilman virallista lupaa. Asukkaiden innostus palkittiin ja ylistarolaiset saivat ensimmäisen apupapin alueelle 1600-luvun puolivälin jälkeen. Herätysliikkeillä on ollut alueilla vahva jalansija jo 1600-luvulta asti, jolloin asukkailla oli kova into saada kuulua omaan kirkkokuntaan ja valistaa myös omia lapsiaan kirkon sanalla.